x
nT (Bt: nT)
x
536 km/s
x
8 p/cm^3
x
mV/m
x
0 kV
x Uusimmat arviot Kp-luvusta:
Kiiruna:
...
SWPC-Kp:
...
x
x
07:04DSCOVR       Bz: nT / Bt: nT
?
x
07:04ACE       Bz: 2 nT / Bt: 3 nT
?
x
DSCOVR Nopeus: 536 km/s (ka: 551 km/s). Saapuu 45 minuutissa
?
x
ACE Nopeus: 543 km/s (ka: 559 km/s). Saapuu 45 minuutissa
?
x
DSCOVR Tiheys: 8 p/cm^3
?
x
ACE Tiheys: 1 p/cm^3
?
x
DSCOVR VxBz: mV/m | Dynaaminen paine: 4 nPa
?
x
ACE VxBz: 0 mV/m | Dynaaminen paine: 1 nPa
?
x
DSCOVR Boylen indeksi 0 kV
?
x
ACE Boylen indeksi 32 kV
?
x
DSCOVR By: 0 nT
?
x
ACE By: -2 nT
?
x
Pohjoinen: 16 GW / Eteläinen: 18 GW
?
x
?
x
x
?
x magnetometrikartta
?
x NOAA:n Kp-ennuste seuraavat 24 tuntia:
2 2 2 2 2 2 3 2
05 08 11 14 17 20 23 02
OHJE

Bz ja Bt ovat interplanetaarisen magneettikentän (IMF) ominaisuuksiin liittyviä suureita. Revontulien näkymisen kannalta toivottavaa on mahdollisimman suuri Bt:n ja mahdollisimman pieni (negatiivinen) Bz:n arvo. Bz on kuvattu yhtenäisellä viivalla ja Bt ohuella katkoviivalla. Bt on aina vihreä, mutta Bz:n väri vaihtuu sen arvon mukaan vihreästä keltaisen ja oranssin kautta punaiseen, joista punainen on paras revontulien näkemiseksi. Tietojen lähde on NOAA:n SWPC. sulje

Nopeus tarkoittaa aurinkotuulen nopeutta mittauspisteessä 1,5 miljoonan kilometrin päässä maapallolta auringon suuntaan. Mitä suurempi nopeus, sitä parempi todennäköisyys revontulien näkymisen kannalta. "Tavallinen" nopeus on yleensä luokkaa 300 km/s, mutta esimerkiksi koronan aukoista voi tuulla vaikkapa 800 km/s, joskus jopa nopeamminkin. Viivan väri vaihtuu nopeuden arvon mukaan vihreästä keltaisen ja oranssin kautta punaiseen, joista punainen on paras revontulien näkemiseksi. Tietojen lähde on NOAA:n SWPC sulje

Tiheys tarkoittaa aurinkotuulen sisältämien protonien määrää kuutiosenttimetrissä. Suurempi luku on parempi revontulien näkymisen kannalta. Viivan väri vaihtuu tiheyden arvon mukaan vihreästä keltaisen ja oranssin kautta punaiseen, joista punainen on paras revontulien näkemiseksi. Tietojen lähde on NOAA:n SWPC sulje

VxBz sekä dynaaminen paine lasketaan Bz-, nopeus- sekä tiheystietojen pohjalta, ja näissäkin suuret arvot tarkoittavat suurempaa todennäköisyyttä näkyvien revontulien muodostumiselle. VxBz on riippuvainen nopeudesta sekä negatiivisen Bz:n itseisarvosta (positiivisilla Bz:n arvoilla tämä on aina nolla), ja dynaaminen paine on riippuvainen tiheydestä sekä nopeudesta. Kuvaajassa VxBz on esitetty yhtenäisellä viivalla, ja dynaaminen paine ohuella katkoviivalla. Arvot lasketaan NOAA:n julkaisemista tiedoista. sulje

Kuvaaja esittää Kevolla sekä Oulujärvellä sijaitsevien Ilmatieteenlaitoksen magnetometrien X-komponenttien mittausdataa, jotka tulevat avoimen datan rajapinnasta. Revontulia näkyy kirkkaana yleensä silloin, kun kuvan viivat laskevat jyrkästi alas. Kuvaajaa katsoessa kannattaa huomioida myös sen y-akseleiden asteikot, jotka eivät yleensä ole samoja, koska pohjoisessa pudotukset ovat suurempia ja toisaalta etelässä maan magneettikenttä on voimakkaampi. Voimakkaiden pudotusten aikana asteikkojen skaalat ovat tyypillisesti ainakin 700 nT (nanoteslaa), mutta voivat hiljaisempina hetkinä olla esim. 100 nT. Esimerkiksi Sodankylän observatorion määritellyt X-komponentin muutosten suuruudet verrattuna saman paikan K-arvoihin (mikä on tavallaan "paikallinen Kp-luku") ovat:

SodankyläNurmijärviK-arvo
0 - 14 0 - 7.4 0
15 - 29 7.5 - 14 1
30 - 59 15 - 29 2
60 - 119 30 - 59 3
120 - 209 60 - 104 4
210 - 359 105 - 179 5
360 - 599 180 - 299 6
600 - 989 300 - 494 7
990 - 1499 495 - 749 8
> 1500 > 750 9

Vanhoja lukemia voit tutkia esim. Intermagnet-sivustolla. Yksi hyvä sivusto reaaliaikaisten sekä myös vanhojen lukemien seuraamiseen on IMAGE-sivusto. sulje

Revontuliovaali näyttää NOAA:n arvion revontulialueen laajuudesta puolen tunnin päästä kuluvasta hetkestä. Mitä kirkkaampi ja laajempi ovaali on, sitä suuremmat mahdollisuudet revontulien esiintymiselle on. Suurempien revontulinäytösten aikana ovaalissa on vihreän värin lisäksi keltaista, oranssia ja punaista. Punainen on näistä toivottavin revontulien seuraajille.

Ovaaliin perustuva ennuste ei ole kovin luotettava, koska sen laskentamalli käyttää aurinkotuulelle kiinteää 800 km/s nopeutta, vaikka todellisuudessa nopeus on usein jotain muuta. Revontulet voivat näkyä satoja kilometrejä ovaalin kirkkaimman kohdan eteläpuolellakin. Uusi kuva julkaistaan n. 5 minuutin välein, ja kuva päivittyy näytöllesi automaattisesti. sulje

Tässä näytetään NOAA:n SWPC-sivustolla viimeisen vuorokauden aikana julkaistut revontuliaiheiset hälytykset ja ennakkovaroitukset. Ensimmäisellä rivillä oleva aika on muutettu valmiiksi Suomen aikavyöhykkeelle. sulje

Boylen indeksi (Φ = 10-4 * ν2 + 11.7 * B * sin3(θ/2) kV) on yksi revontulien ennustamiseen käytetty mittari. Sen kokemusperäisesti johdettu kaava on yleensä tarkimmillaan silloin, kun aurinkotuulen arvot ovat olleet vakaita muutaman tunnin ajan, ja indeksin arvo on alle 160 kV. Suuremmilla arvoilla tarkkuus on tutkimusten perusteella heikompi. Kun indeksin arvo on alle 20 kV, on magneettikenttä tyypillisesti liian rauhallinen revontulien näkymiseksi normaalin revontulialueen ulkopuolella, kun taas voimakkaiden magneettisten myrskyjen aikana sen arvo voi olla yli 400 kV.

Kp 5-tason saavuttamisen todennäköisyys on yli 95% silloin, kun Boylen indeksin arvo on ollut kolmen tunnin ajan keskimäärin yli 100 kV. Oheisesta taulukosta näkyy nopeuden, Bz:n ja Bt:n vaikutus muutamilla eri arvoilla Boylen indeksin arvoon.

Nopeus km/s
Bz / Bt 300350400450500550600650700750
0 / 530333741465157637077
-2 / 543475055596570778391
-4 / 5596266707580869299106
0 / 1050545762667277849098
-2 / 106367707579859097103111
-4 / 10788185899499105111118125
-6 / 109396100104109114120126133140
-8 / 10109112116120125130136142149156
-10 / 10126129133137142147153159166173
sulje

Kartalla näkyy Suomessa olevien magnetometrien sijainnit sekä niiden mittaama magneettikentän häiriöisyys. Paikallisen magneettikentän ollessa rauhallinen magnetometrin kohdalla näkyy pelkkä pieni piste. Kun häiriöisyys saavuttaa sellaisen tason, jolla revontulien esiintyminen on todennäköistä, näytetään pisteen ympärillä laajenevia ympyröitä. Vihreä tarkoittaa kohonnutta todennäköisyyttä, oranssi selvästi kohonnutta ja punainen todella korkeaa todennäköisyyttä. Tiedot tulevat Ilmatieteen laitokselta avoimen datan rajapinnasta sekä Oulun Yliopiston Sodankylän observatoriosta ja ne päivittyvät automaattisesti parin minuutin välein.

Käytetyt "hälytysrajat" ovat alempia kuin Ilmatieteenlaitoksella, koska käytännön kokemusten perusteella revontulia näkyy tyypillisesti selkeästi alemmillakin arvoilla. Kartalla näkyvä hälytys ei kuitenkaan aina tarkoita revontulien olevan näkyvillä.

Todennäköisyys revontulille:

normaali
kohonnut
hyvä
korkea
hyvin korkea
älyttömän korkea
dataa ei saatu
-
data virheellistä
-
sulje

Kuvaajassa näkyy ohuella pisteviivalla mitattu By:n arvo, ja pystysuuntaisilla palkeilla korostettuna ne hetket, jolloin Bz on positiivinen ja By:n itseisarvo on suurempi kuin Bz. Myös silloin tapahtuu magneettista rekonnektiota, ja revontulien muodostuminen on mahdollista, vaikkakin tyypillisesti heikompana kuin Bz:n ollessa negatiivinen. Tietojen lähde on NOAA:n SWPC sulje

Yksi revontuliaktiivisuuden arviointiin käytetty mittari on Hemispheric Power Index (jolle ei tunnu olevan hyvää suomennosta). Yksinkertaistettuna: magnetosfäärin revontulialueelle saapuvat varautuneet hiukkaset hidastuvat törmätessään yläilmakehässä oleviin hiukkasiin, jolloin niiden liike-energiaa siirtyy ilmakehän yläosien hiukkasiin. Törmäävien hiukkasten määrästä ja nopeudesta riippuen kokonaisteho yhdelle pallonpuoliskolle on yleensä välillä 5-150 gigawattia. Tehon ollessa alle 20 GW ei revontulia yleensä ilmaannu, kun taas yli 100 gigawatin arvoilla revontulia voi näkyä satojen kilometrien etäisyydellä revontuliovaalin tavalliselta alueelta.

Kuvaajan lukemat ovat viiden minuutin välein päivittyvät ennustetut arvot tehosta puolen tunnin päähän. Ennuste perustuu samaan aineistoon kuin revontuliovaalin sijaintia ja voimakkuutta arvioiva ennuste. Tietojen lähde on NOAA:n SWPC sulje

Maapallon päiväntasaajan ympärillä noin 25000 - 30000 kilometrin korkeudella kulkee ns. rengasvirta (ring current), jossa aurinkotuulen varautuneet hiukkaset aiheuttavat itä-länsisuunnassa kulkevan sähkövirran. Tämän rengasvirran voimakkuutta mitataan Dst-indeksillä (lyhenne sanoista Disturbance Storm Time). Dst-indeksin voimakas tippuminen ilmaisee magneettisen myrskyn alkuhetken. Voimakkaiden myrskyjen aikana indeksin arvo tippuu muutamia satoja nanotesloja, mikä on suunnilleen prosentti maapallon magneettikentän normaalista voimakkuudesta.

Dst-indeksejä on käytössä muutamia erilaisia. Tällä sivulla käytetyn mittarin mitattujen arvojen lähde on Japanin Kiotossa sijaitseva World Data Center for Geomagnetism. Mitatut arvot lasketaan neljän eri puolilla maapalloa lähellä päiväntasaajaa sijaitsevan magneettisen observatorion mittauksista. Mitattu arvo päivittyy kerran tunnissa. Ennustetut arvot puolestaan ovat peräisin Coloradon Boulderin yliopiston LASP-osastolta (Laboratory for Atmospheric and Space Physics), joka julkaisee kerran tunnissa seuraavan tunnin kattavan ennusteen.

Dst ei ole ainoa rengasvirran voimakkuutta mittaavista indekseistä. Esimerkiksi Oulun yliopisto julkaisee Dcx-indeksiä. Tämän indeksin ennustettuun arvoon vaikuttavia lukemia toimittaa 14 eri puolilla maapalloa sijaitsevaa mittausasemaa. sulje

x

Uusimmat revontulitiedotteet

?
x

Tänään taivaalla

Kuu

kuu

Kuusta näkyy tänään valaistuneena 30% ja kuun vaihe on kasvava.


x
Näytä säätiedot valitsemalla paikkakunta:
datataulukko