Auringonpilkut

auringonpilkkujaImage by NASA
Auringonpilkut ovat auringon pinnalla olevia erikoisen voimakkaan magneettikentän keskittymiä. Niiden magneettikenttä estää voimallaan sulan aineen liikkeen pilkun kohdalla. Pilkun kohdalla pinnan lämpötila on lähteestä riippuen noin 1000-3000 astetta ympäristöään viileämpi, jonka vuoksi pilkut näkyvät ympäristöään tummempina. Pilkun tumminta aluetta sen keskellä kutsutaan umbraksi ja varsinkin isompien pilkkujen ympärillä olevaa vähän vaaleampaa ja juovikasta aluetta penumbraksi. Auringonpilkun elinikä voi vaihdella alle tunnista useisiin kuukausiin.

Suuret pilkkuryhmät voivat olla reilusti maapalloa kookkaampia, ja erottuvat sopivan aurinkosuodinkalvon tai riittävän tumman hitsauslasin (DIN 14) läpi katsottuna jopa ilman kiikareita tai kaukoputkea.

Alla olevassa taulukossa on listattuna viimeisimpien auringonpilkkujen ominaisuuksia sekä niiden kehittyminen ajan myötä. Pilkkuryhmät (oikeammin sanottuna auringon tunnistetut aktiiviset alueet) on numeroitu. Numerointi ei ole pysyvä, vaan ryhmä saa uuden numeron, jos se on olemassa vielä ryhmän tullessa uudestaan esiin auringon kääntymisen myötä (esim. # 2673 oli seuraavalla kierroksella # 2683). Numerointi saavutti arvon 9999 vuoden 2002 kesällä, jonka jälkeen se alkoi alusta luvusta 0000. Oletuksena taulukossa on näkyvillä viimeisin havainto pilkusta, mutta pilkkuryhmän numeroa klikkaamalla näkyy sen koko historia eri vaiheineen. Taulukon tulkintaohje löytyy sen alapuolelta.

Päiväys Ryhmä Pilkkujen määrä Mag. luokitus Ryhmän pinta-ala Sijainti Roihupurkauksia Modifioitu Zurich-luokitus Ryhmän leveys
31.01.2019 2733 2 β 90 N04W89 45 Cao 9
07.01.2019 2732 2 β 10 N09W85 10 Bxo 5
16.12.2018 2731 2 α 10 N13E35 1 Axx 1
12.12.2018 2730 1 α 10 N08E17 0 Axx 2
10.12.2018 2729 2 β 10 S05W93 8 Bxo 6
26.11.2018 2728 5 β 20 N06W17 1 Bxo 5
20.11.2018 2727 2 α 10 N01W71 0 Axx 1
15.11.2018 2726 1 α 10 N04W32 0 Axx 0
18.10.2018 2725 1 α 0 S11E05 0 Axx 0
15.10.2018 2724 1 α 10 S07E27 3 Axx 1
05.10.2018 2723 1 α 10 S12W71 0 Axx 1
13.09.2018 2722 1 α 0 S07E01 0 Axx 0
10.09.2018 2721 2 β 10 N10W28 0 Bxo 3
29.08.2018 2720 1 α 10 N07W83 10 Axx 4
27.08.2018 2719 1 α 10 S06W53 3 Axx 1
19.08.2018 2718 1 α 10 S07W03 1 Axx 1
03.08.2018 2717 1 α 10 S08E14 0 Axx 0
22.07.2018 2716 1 α 10 N16W00 0 Axx 1
27.06.2018 2715 2 α 20 N07W61 13 Hrx 1
24.06.2018 2713 6 β 70 N05W79 18 Dao 10
22.06.2018 2714 2 β 10 N08W80 2 Bxo 5
05.06.2018 2712 1 α 10 N14W77 49 Axx 1
28.05.2018 2711 2 β 10 N05W84 1 Bxo 3
25.05.2018 2710 1 α 0 N17E25 2 Axx 1
14.05.2018 2709 1 α 10 N04W02 0 Axx 1
10.05.2018 2708 1 α 10 S10W13 0 Axx 2
28.04.2018 2706 1 α 10 N03W40 15 Axx 1
22.04.2018 2707 1 α 10 S10E29 0 Axx 0
15.04.2018 2704 1 α 10 N12E24 1 Axx 0
01.04.2018 2703 2 α 10 S08E47 14 Axx 2
19.03.2018 2702 3 β 10 N19W60 0 Bxo 4
16.03.2018 2701 1 α 10 S12W08 0 Axx 0
03.03.2018 2700 1 α 10 N07W68 13 Axx 0
17.02.2018 2699 2 α 40 S08W82 77 Hax 3
03.02.2018 2698 1 α 10 S03E77 0 Axx 2
01.02.2018 2697 3 α 0 S09E33 1 Axx 3
20.01.2018 2696 1 α 10 S12W29 6 Axx 1
12.01.2018 2695 2 β 10 S08W59 0 Bxo 2
11.01.2018 2694 1 α 10 S32W30 0 Axx 1
08.01.2018 2693 1 α 10 N20W78 0 Axx 1
28.12.2017 2692 1 α 10 N17W46 17 Axx 1
13.12.2017 2691 3 β 10 S03E16 0 Bxo 4
08.12.2017 2690 1 α 10 N06W32 1 Axx 1
01.12.2017 2689 1 α 40 N13W78 2 Hrx 2
19.11.2017 2687 4 α 30 S09E18 5 Hrx 2
18.11.2017 2688 2 β 10 N11W32 1 Bxo 4
01.11.2017 2686 1 α 0 N13W39 1 Axx 1
31.10.2017 2685 1 α 0 S09W49 3 Axx 1
16.10.2017 2684 2 β 10 N11W32 0 Bxo 2
08.10.2017 2683 1 α 220 N13W84 29 Hax 4
07.10.2017 2682 1 α 120 S11W87 10 Hsx 2
02.10.2017 2681 1 α 60 S14W74 6 Hsx 2
23.09.2017 2680 1 α 60 N07W93 7 Hsx 2
12.09.2017 2674 2 α 30 N16W91 24 Hrx 1
11.09.2017 2678 3 β 20 N11W22 0 Cro 3
10.09.2017 2673 8 β-γ-δ 530 S09W83 85 Dkc 10
09.09.2017 2677 3 α 10 N17W02 2 Axx 3
09.09.2017 2679 3 β 10 N15W41 0 Bxo 3
06.09.2017 2675 1 β 10 S07W82 0 Bxo 5
06.09.2017 2676 2 β 30 S09W76 0 Bxo 7
02.09.2017 2672 2 β 60 N08W84 4 Dao 2
28.08.2017 2671 5 β 70 N13W93 0 Cao 5
14.08.2017 2670 1 α 110 S07W85 0 Hsx 1
31.07.2017 2669 1 α 10 N18W37 0 Axx 1
26.07.2017 2668 2 α 10 N03W28 0 Axx 1
18.07.2017 2665 3 β 450 S06W86 0 Cho 5
17.07.2017 2666 1 α 10 N15W56 0 Axx 1
15.07.2017 2667 1 α 10 N12W85 0 Axx 1

Pilkkutaulukon tulkinta

Alla on selitetty lyhyesti taulukon eri kenttien tietojen tulkintaa.

  • Päiväys : viimeisimmän pilkusta kirjatun tiedon päivämäärä. Koko kyseisen pilkkuryhmän kirjatun historian pääsee näkemään viereisessä sarakkeessa olevaa pilkkuryhmän numeroa klikkaamalla
  • Pilkkujen määrä : kuinka monta eri pilkkua samaan ryhmään kuuluu. Ryhmän pilkkujen määrä lasketaan tummien keskustojen (umbrien) määrästä. Yhden penumbran sisäpuolella voi olla useita umbria.
  • Magneettinen luokitus : pilkkuja on magneettiselta luokitukseltaan eri tyyppisiä:
    • α (alfa): Tässä yksinkertaisessa pilkussa on vain yksi magneettinen napa.
    • β (beta): Pilkkupari, jossa on sekä positiivinen että negatiivinen napa ja jonka navat ovat selvästi erillään.
    • γ (gamma): Monimutkainen aktiivinen alue, jonka navat ovat liian epäsäännöllisesti jakautuneita kuuluakseen β-luokkaan.
    • β-γ (beta-gamma): Toinen esimerkki monimutkaisesta aktiivisesta alueesta.
    • δ (delta): Delta-pilkut ovat yleensä isokokoisia sekä monimutkaisia, ja ne kestävät vain harvoin kauemmin kuin yhden kierroksen ajan. Nämä ryhmät ovat tyypillisesti hyvin aktiivisia.
    • β-δ (beta-delta): Enimmäkseen beta-tyypin pilkkuja sisältävä ryhmä, mutta mukana vähintään yksi delta-luokan pilkku.
    • β-γ-δ (beta-gamma-delta): Monimutkaisin pilkkuryhmä, joka on tyypillisesti myös hyvin aktiivinen. Tämä on revontuliharrastajien kannalta kiinnostavin pilkkutyyppi, koska suuresta aktiivisuudesta johtuen näihin liittyy usein roihupurkauksia, joista voi seurata koronan massapurkaus (CME).
  • Ryhmän ala : Pilkkuryhmän kokonaisala auringon näkyvästä alasta miljoonasosina. Esimerkiksi maapallon kokoinen pilkkuryhmä on n. 84 miljoonasosaa.
  • Sijainti : Millä kohdalla auringon pintaa pilkkuryhmä näkyy suhteessa maata kohti kulloinkin näkyvää keskipistettä.
    • N = pohjoiseen (ylös) auringon päiväntasaajalta
    • S = etelään (alas) auringon päiväntasaajalta
    • E = itään (kompassista poiketen vasemmalle) keskipisteestä
    • W = länteen (kompassista poiketen oikealle) keskipisteestä
  • roihupurkausImage by NASA

    Roihupurkaus, eli flare, tarkoittaa auringon koronan pinnalla havaittavaa voimakasta ja äkillistä sähkömagneettisen energian purkausta. Mikäli purkaukseen liittyy auringon magneettikentästä irti pääseviä hiukkasia, puhutaan niin sanotusta koronan massapurkauksesta (CME), jonka suuntautuessa maapalloa kohti voi seurauksena olla revontulia ja esim. häiriöitä radioliikenteessä sekä satelliittipaikannuksessa. Roihupurkaukset tapahtuvat yleensä aktiivisten, magneettisesti monimutkaisten auringonpilkkuryhmien yhteydessä, kun pilkkujen voimakkaat magneettikentät läpäisevät auringon näkyvän pinnan eli fotosfäärin yhdistäen auringon koronan auringon sisempiin osiin. Purkaukset eivät kuitenkaan ole riippuvaisia auringonpilkuista, vaan niitä voi tapahtua muillakin aktiivisilla alueilla. Roihupurkaus saa voimansa koronaan kertyneen magneettisen energian purkautuessa suhteellisen nopeasti (tapahtuman kesto minuuteista tunteihin). Roihupurkaus sisältää säteilyä koko sähkömagneettisen spektrin alueelta, ja suurin osa roihupurkausten energiasta on ihmisen silmille näkymättömällä aallonpituudella, minkä vuoksi oheisen taulukon luvut ovatkin geostationaarisella radalla olevien GOES-satelliittien röntgensäteitä 0,1-0,8 nanometrin aallonpituuksilla mittaavilta instrumenteilta.

    Roihupurkaukset luokitellaan pienimmästä suurimpaan asteikolla A, B, C, M ja X niiden lähettämän röntgensäteilyn voimakkuuden perusteella. Kunkin luokan sisällä on vielä erikseen lineaarinen numeroasteikko välillä 1-9 (paitsi X-luokka, jolla ei ole ylärajaa). Esimerkiksi M2 on kaksi kertaa voimakkaampi kuin M1, M8 on kaksi kertaa voimakkaampi kuin M4. Vastaavasti X1 on kymmenen kertaa voimakkaampi kuin M1, tai sata kertaa voimakkaampi kuin C1 ja niin edelleen. Voimakkaimman nykyaikana tapahtuneen tunnetun purkauksen arvo oli X28, mutta mittarit ylikuormittuivat jo purkauksen kestettyä 12 minuuttia arvossa X17, ja joissain lähteissä on arvioitu todelliseksi huippuarvoksi jopa X45. Kyseinen purkaus tapahtui 4. marraskuuta vuonna 2003. Vuonna 1859 tapahtunut ns. Carringtonin tapahtuma on ollut todennäköisesti vieläkin voimakkaampi. A-, B- ja C-luokkien purkauksista tulee maapallolle harvoin näkyviä seurauksia, ja M-luokastakin seuraukset ovat yleensä havaittavissa vain lähellä napoja. Voimakkaista M-luokan purkauksista voi kuitenkin aiheutua revontulia myös "normaalia" laajemmilla alueilla. NOAA:n SWPC (avaruussääpalvelu) antaa avaruussäävaroituksen M5-luokan (5x10-5 wattia/m2) tai sitä voimakkaammista roihupurkauksista.

    Roihupurkausten alku-, maksimi- ja loppuhetkien ajankohdat pääsee näkemään niiden määrän kertovaa linkkiä klikkaamalla.

  • Modifioitu Zurich-luokitus : Luokitus koostuu kolmesta eri kirjaimesta, joista kukin kuvaa pilkkuryhmän eri ominaisuuksia.
    • Ensimmäinen merkki tarkoittaa koostumusta/rakennetta
      • A: Yksinapainen ryhmä, ei penumbraa. Esiintyy ryhmän elinkaaren alussa ja lopussa.
      • B: Kaksinapainen ryhmä, penumbra voi olla millä tahansa pilkulla.
      • C: Kaksinapainen ryhmä, penumbra ryhmän toisessa päässä. Yleensä ryhmän oikealla reunalla suurimman umbran ympärillä.
      • D: Kaksinapainen ryhmä, penumbra ryhmien molempien päissä, ryhmän laajuus alle 10 kaarisekuntia (120000 km).
      • E: Kaksinapainen ryhmä, penumbra ryhmien molempien päissä, ryhmän laajuus välillä 10-15 kaarisekuntia.
      • F: Kaksinapainen ryhmä, penumbra ryhmien molempien päissä, ryhmän laajuus yli 15 kaarisekuntia (180000 km).
      • H: Yksinapainen ryhmä, jossa penumbra. Halkaisija suurempi kuin 2,5°.
      • J: Muuten samanlainen kuin H, mutta halkaisija alle 2,5°.
    • Toinen merkki tarkoittaa suurimman pilkun penumbran tyyppiä
      • a: epäsymmetrinen, koko pienempi kuin 2,5°
      • s: symmetrinen, koko pienempi kuin 2,5°
      • r: alkeellinen
      • x: ei penumbraa
      • k: epäsymmetrinen
      • h: symmetrinen
    • Kolmas merkki kuvaa pilkkujen jakautumista ryhmässä
      • c: tiivis
      • i: keskinkertainen
      • o: avoin
      • x: yksi pilkku
  • Ryhmän leveys : Pilkkuryhmän suurin leveys asteina auringon pinnalla