Tämä ennuste on jo vanhentunut. Uusin löytyy tästä
NOAA:n Kp-ennuste aikavälille 15. helmikuuta - 17. helmikuuta
<
3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 >
02-05 05-08 08-11 11-14 14-17 17-20 20-23 23-02 02-05 05-08 08-11 11-14 14-17 17-20 20-23 23-02 02-05 05-08 08-11 11-14 14-17 17-20 20-23 23-02
15. päivä 16. päivä 17. päivä
Tämä ennuste on julkaistu 15. helmikuuta 2019 klo 14.30. Kaikki ajat Suomen aikaa. [ohje]
NOAA:n K-ennuste korkeille leveysasteille aikavälille 15. helmikuuta - 17. helmikuuta
<
2 2 2 3 3 2 2 1 1 1 1 2 2 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 1 >
03-06 06-09 09-12 12-15 15-18 18-21 21-00 00-03 03-06 06-09 09-12 12-15 15-18 18-21 21-00 00-03 03-06 06-09 09-12 12-15 15-18 18-21 21-00 00-03
15. päivä 16. päivä 17. päivä
Tämä ennuste on julkaistu 15. helmikuuta 2019 klo 01.00. Ennuste on kohdistettu vain korkeille leveysasteille (yli 60°N). Kaikki ajat Suomen aikaa.
Maksimi Kp-arvojen todennäköisyydet
PäiväKp 4Kp 5Kp >= 6
15.2. 15 % 20 % 15 %
16.2. 15 % 20 % 10 %
17.2. 15 % 15 % 10 %
Päivän A-luku
15.2. 8
16.2. 5
17.2. 5
Auringon tällä hetkellä maata kohti oleva pinta kuvattuna eri aallonpituuksilla Courtesy of NASA/SDO and the AIA, EVE, and HMI science teams.
näytä edelliset kierrokset

Roihupurkaukset eli flaret

Ei yhtään havaittua roihupurkausta viimeisten 3 päivän ajalta
[ohje]

Roihupurkausten todennäköisyydet
CMX
19.4. 99 % 75 % 20 %
20.4. 99 % 75 % 20 %
21.4. 99 % 75 % 20 %

Auringonpilkut

Alla olevassa taulukossa on listattu viimeisen vuorokauden aikana maahan näkyneet auringonpilkut ja muut aktiiviset alueet.
[ohje]

Roihupurkausten todennäköisyys
Alue #SijaintiPilkkuja TyyppiRyhmän alaC-luokkaM-luokkaX-luokkaEnsimmäinen havainto
3651N13 E25 2 B10 10 %0 %0 %19:47 19.4.2024
3650S11 E21 4 B30 15 %1 %1 %10:43 19.4.2024
3649N16 W24 8 B20 10 %1 %1 %10:40 19.4.2024
3648N19 E25 ? ?? 0 %0 %0 %21:12 18.4.2024
3647S10 W02 9 BD160 75 %35 %5 %21:08 18.4.2024
3646N21 E36 5 B20 10 %1 %1 %10:39 17.4.2024
3645S09 W04 16 B210 70 %30 %5 %10:39 17.4.2024
3644N12 E35 2 B120 25 %5 %1 %23:16 16.4.2024
3643S13 E09 18 B130 55 %15 %5 %10:57 15.4.2024
3642N18 W67 ? ?? 0 %0 %0 %10:55 15.4.2024
3641N09 W59 1 A10 5 %1 %1 %11:10 14.4.2024
3640N21 W12 ? ?? 0 %0 %0 %11:09 14.4.2024
3639N29 W02 19 BG300 65 %15 %5 %11:08 14.4.2024
3638S18 W08 13 B60 40 %5 %1 %11:19 13.4.2024
3637S15 W13 1 A10 5 %1 %1 %10:29 13.4.2024
3636S21 W31 3 B30 25 %5 %1 %18:07 11.4.2024
3635N22 W71 2 B10 15 %1 %1 %19:00 10.4.2024
3634N28 W96 ? ?? 0 %0 %0 %10:15 8.4.2024
3633S08 W0* 3 B80 0 %0 %0 %10:38 6.4.2024

WSA-Enlil-mallin ennuste

[ohje]

Ennustetaulukon tulkinta

Ensimmäisessä taulukossa näkyvät värilliset palkit kuvaavat ennustettua Kp-arvoa. Palkin alapuolella näkyvät numerot tarkoittavat sitä aikaväliä (Suomen aikavyöhykkeellä), jota ennuste koskee, ja palkin yläosassa oleva luku tarkoittaa kyseiselle aikavälille ennustettua Kp-arvoa. Mitä korkeampi palkki, sitä suurempi todennäköisyys revontulien ilmaantumiselle. Revontulia voi kuitenkin näkyä myös heikomman ennusteen aikoina.

Taulukon alapuolella on samanlainen taulukko, jossa näkyy pohjoisille leveyspiireille (alkaen 60° N, eli suunnilleen Suomen etelärajalta) ennustettu K-luku (hieman eri asia kuin Kp-luku).


Roihupurkausten tulkinta

Roihupurkaus, eli flare, tarkoittaa auringon koronan pinnalla havaittavaa voimakasta ja äkillistä sähkömagneettisen energian purkausta. Mikäli purkaukseen liittyy auringon magneettikentästä irti pääseviä hiukkasia, puhutaan niin sanotusta koronan massapurkauksesta (CME), jonka suuntautuessa maapalloa kohti voi seurauksena olla revontulia ja esim. radiohäiriöitä. Roihupurkaukset tapahtuvat yleensä aktiivisten, magneettisesti monimutkaisten auringonpilkkuryhmien yhteydessä, kun pilkkujen voimakkaat magneettikentät läpäisevät auringon näkyvän pinnan eli fotosfäärin yhdistäen auringon koronan auringon sisempiin osiin. Purkaukset eivät kuitenkaan ole riippuvaisia auringonpilkuista, vaan niitä voi tapahtua muillakin aktiivisilla alueilla. Roihupurkaus saa voimansa koronaan kertyneen magneettisen energian purkautuessa suhteellisen nopeasti (tapahtuman kesto minuuteista tunteihin). Roihupurkaus sisältää säteilyä koko sähkömagneettisen spektrin alueelta, ja suurin osa roihupurkausten energiasta on ihmisen silmille näkymättömällä aallonpituudella, minkä vuoksi oheisen taulukon luvut ovatkin geostationaarisella radalla olevien GOES-satelliittien röntgensäteitä 0,1-0,8 nanometrin aallonpituuksilla mittaavilta instrumenteilta.

Roihupurkaukset luokitellaan pienimmästä suurimpaan asteikolla A, B, C, M ja X niiden lähettämän röntgensäteilyn voimakkuuden perusteella. Kunkin luokan sisällä on vielä erikseen lineaarinen numeroasteikko välillä 1-9 (paitsi X-luokka, jolla ei ole ylärajaa). Esimerkiksi M2 on kaksi kertaa voimakkaampi kuin M1, M8 on kaksi kertaa voimakkaampi kuin M4. Vastaavasti X1 on kymmenen kertaa voimakkaampi kuin M1, tai sata kertaa voimakkaampi kuin C1 ja niin edelleen. Voimakkaimman nykyaikana tapahtuneen tunnetun purkauksen arvo oli X28, mutta mittarit ylikuormittuivat jo purkauksen kestettyä 12 minuuttia arvossa X17, ja joissain lähteissä on arvioitu todelliseksi huippuarvoksi jopa X45. Kyseinen purkaus tapahtui 4. marraskuuta vuonna 2003. Vuonna 1859 tapahtunut ns. Carringtonin tapahtuma on ollut todennäköisesti vieläkin voimakkaampi. A-, B- ja C-luokkien purkauksista tulee maapallolle harvoin näkyviä seurauksia, ja M-luokastakin seuraukset ovat yleensä havaittavissa vain lähellä napoja. Voimakkaista M-luokan purkauksista voi kuitenkin aiheutua revontulia myös "normaalia" laajemmilla alueilla. NOAA:n SWPC (avaruussääpalvelu) antaa avaruussäävaroituksen M5-luokan (5x10-5 wattia/m2) tai sitä voimakkaammista roihupurkauksista.


Auringonpilkkujen tulkinta

Auringonpilkut ovat auringon pinnalla olevia erikoisen voimakkaan magneettikentän keskittymiä. Niiden magneettikenttä estää voimallaan sulan aineen liikkeen pilkun kohdalla. Pilkun kohdalla pinnan lämpötila on lähteestä riippuen noin 1000-3000 astetta ympäristöä viileämpi, jonka vuoksi pilkut näkyvät ympäristöään tummempina. Pilkun tumminta aluetta sen keskellä kutsutaan umbraksi ja varsinkin isompien pilkkujen ympärillä olevaa vähän vaaleampaa ja juovikasta aluetta penumbraksi. Tämän sivun tiedot ovat uudempia kuin varsinaisen auringonpilkkuja listaavan sivun, joten sivujen tietojen välillä voi olla eroja.


WSA-Enlil ennusteen tulkinta

WSA-Enlil kuvien ympyrät esittävät auringon ympäristöä sen pohjoisnavan yläpuolelta katsottuna, ja niiden oikealla puolella olevat sektorit saman tilanteen sivulta (auringon ja maan päiväntasaajien tasolta, pohjoinen ylhäällä) katsoen. Ympyröiden ja sektoreiden keltainen keskipiste esittää aurinkoa, sen oikealla puolella oleva pieni vihreä piste maapalloa, ja ympyröissä vasemmalla olevat kaksi pistettä Stereo A ja Stereo B -satelliitteja (A = Ahead, B = Behind). Spiraalimainen kuvio tulee siitä, että aurinkotuuli etenee avaruudessa auringon pyörimisliikkeestä johtuen spiraalimaisesti (ns. Parkerin tai Arkhimedeen spiraali). Vasemman laidan kuvat esittävät tiheyden ja nopeuden tilannetta kuvan ylälaidassa mainittuna hetkenä. Oikealla puolella olevista kuvaajista ylempi esittää aurinkotuulen ennustettua tiheyden vaihtelua lähipäivinä maapallon sekä satelliittien kohdalla, ja alempi vastaavasti nopeuden vaihtelua samoissa kohdissa. Kuvaajien alalaidan numerot kertovat mitä päivää ennuste koskee. Ennuste löytyy animaationa NOAA:n sivuilta. Oheisen kuvan numeroitujen alueiden tulkinta:

  1. ennustejakson viimeinen hetki
  2. ennustettu tiheys
  3. ennustettu nopeus
  4. punaisella ympyröidyt alueet ovat ennusteen aikajana (päiviä)
  5. maapallon sijainti
  6. auringon sijainti
Takaisin kuvaan